Arkisempaa lomaa

Lomaelämä on kiireistä. Niin kiireistä, ettei ehdi blogia päivittelemään, eikä nettitelkkareita seuraamaan. Ihan just en muista, että mitä sarjoja seurasin, mutta sen tiedän että tärkeitä juonenkäänteitä on jäänyt näkemättä. Niin ja että varmaan olen unohtanut blogiin kirjoitella olennaisia käänteitä meidän elämästä.

Onkohan tässä päässyt käymään niin, että on tullut keskityttyä siihen ihan oikeaan asiaan?

*

Viimeviikon kaupunkilomamatkan jälkeen ollaan vietetty aika arkista loma-aikaa kotona. Tiivistettynä viikko on mennyt näin: Maanantaina miehen kanssa laitettiin "kerralla kaikki kuntoon" ja paljon saatiinkin aikaiseksi. Tiistaina siivottiin ja illan suussa tuli ystäviä meille syömään. Keskiviikkona puuhailtiin taas päivä ja illalla mentiin ystävien luo syömään.
Eilen minä ilmoittauduin työttömäksi.
Tänään ukkokulta joutuu hiukan uurastamaan oman pienimuotoisen yritystoimintansa parissa ja me lähdetään pikku-ukkojen kanssa kohta lastenkirppikselle.

Muutaman yksityiskohdan ehkä sittenkin tahdon viikosta jakaa.

1. Maanantaina yksi hoidetuista asioista oli apuvälinekeskukseen soitto. Aan syöttötuoliin apuvälinekeskuksessa tehty kaari nimittäin hajosi. Sillon kun kaari saatiin, asiasta oli puhetta että näin voi käydä. Sillon saatiin ohjeeksi soittaa ja tilata uus, jos niin käy. Mitat ja mallit otettiin sinne talteen.
Nyt kun soitin, oli toimintaterapeutti vaihtunut. Uusi ihmetteli kovin, että ompa outoa, että omaan tuoliin on tehty osia. Yleensä ei ole ollut tapana. Aika erikoinen järjestely. Olisi pitänyt löytää koko tuoli lainaan, vaikka pandatuoli.
Selitin taas, ettei Aa tarvitse pandatuolia, vaan erikoispientä tuolia. Ja että sellaista kyllä etsittiin, mutta ei löytynyt, joten toimittiin näin. Ja että ei, Aa ei ole liikuntarajoitteinen, -vammainen tahi kehitysviiveinen, vaan vain ja ainoastaan pieni.
Asia jäin auki. En jaksanut asiasta enempää vängätä, eikä uusi toimintaterapeutti tahtonut ottaa moista harteilleen. Jätin sille ekan kaaren tehneelle tekniikanpuolen miehelle soittopyynnän kun palaa lomilta.

2. Olen edelleen hieman pöyristynyt siitä, että olen työtön. Vaikka mies on kotona nyt hetken jakamassa kanssani hommat, tuntuu tässä olevan ihan työpäivän verran hommaa molemmille.
Onneksi sain ymmärtäväisen virkailijan työvaoimatoimistossa. Hetken verran se tivasi, että jäänkö ihan aivan satavarmasti 13.8. hoitovapaalle. Selitin, että mulla on kotona kaksoskeskospojat. Ei tivannut täti enää, vaan merkkasi kiltiksi työnhakumerkintäni poistettavaksi 13.8.
Edellisen työsuhteen kohdalle piti merkata, että miksi se on päättynyt. Äitiysloma ei ollut vaihtoehtona. Täti teki temput ja nyt syynä on mulla ennenaikainen synnytys.

3. Yks tän viikon hommista, jota en ole vielä ehtinyt tekemään, ois poikien vaatekaappien läpikäyminen. Ovat molemmat hurauttaneet pituutta yhtäkkiä ihan kamalasti. (Enää ne ihan kaikken venahtaneimmat 56-koon bodyt mahtuu Aalle.) Mun kesävaatehankinnatkin on menneet ihan pieleen ja Beelle ei meinaa löytyä sopivaa päällepantavaa. Synttärilahjaksi pyysin pojille kesävaatteita ja kerroin ohjeeksi koot, jotka ounastelin varmasti menevän kesän ajan. Pieleen meni arviot. Nyt on Aalla päälle Been lahjahousut ja Aan lahjahousut odottamassa jotain kelle ne antaa eteenpäin. (Tai taaksepäin? Ne tuli perille sopivina, mutta viikossa menivät pieniksi. Sori S, että oon unohtanut kertoa, että tulivat jo ja että Kiitos, olivat ihanat!)     

*