Korvatulehdus ei tullutkaan. Liekö auttanut diakonissaystävältä saatu vinkki karpalonmehun parantavasta voimasta vai kuvittelinko ne alku oireet, eikä mitään tulehdusta ollut tulossakaan?
Flunssa muutenkin on jo taittumaan päin. Tänään jäi vielä perhekerho välistä, mutta yökylää ei peruta. Se on sitten huomenna. *jännitysmusiikkia*
*
Olen pohtinut kovasti tuota tiistaista kotiapu-käyntiä. En ymmärrä. Eikö se sellainen apu, jota meille nyt tarjottiin ole sellaista syrjäytymisvaarassa olevien apua? Siis niille, jotka ovat oikeasti vähän eksyksissä eivätkä ihan tiedä miten kotona tai ulkomaailmassa toimia. Mielestäni emme kuulu tuohon ryhmään. Me ei olla syrjäytysmivaarassa vaan uupumisvaarassa.
Miksi neuvolan uusi matalankynnyksen kotiapu on muotoiltu sellaiseksi, että siitä oikeasti hyötyvät kuuluisivat sinne lastensuojelun ennaltaehkäisevään? Ja miksi taas se lastensuojelun ennaltaehkäisevä, jota saimme viime keväänä, oli sellaista mitä ainakin minun logiikan mukaan pitäisi neuvolasta saada silloin kun vanhempien unet ja voimat eivät vain riitä, kyvyt kyllä?
*
Eilen kävin iltakävelyllä poikien kanssa. Törmättiin meidän hyvämaineisessa lähiössämme useampaan tupakkaa polttelevaan teiniporukkaan.
Jäin miettimään millaisia meidän pojat mahtavat olla tuon ikäisinä? Entä millaisia vanhempia osaamme miehen kanssa olla teineille? Miehen ja minun molempien nuoruuteen liittyy kovin villejäkin muistoja. Auttaakohan omat kokemuksemme kohtaamaan lapseimme mahdolliset hölmöilyt? Olemmeko riittävän vahvoja ja rohkeita puuttumaan silloin kun tarvitsee? Olemmeko riittävän rohkea antamaan sopivasti vapautta ja vastuuta?
Mahtaako kukaan miettiä lapsia hankkiessaan, että samassa kaupassa tulee koululainen ja teini? Onko kukaan koskaan hankkiutunut raskaaksi, kun ois niin ihanaa tapella kotiintuloajoista?
ei mulle ainakaan kukaan kertonut että vauvasta tulee teini. Eikä varoittanut finneistä. Tai pystyssä sojottavasta tukasta...
VastaaPoistaEpäilen, että joku on käynyt vaihtamassa sen suloisen vauvelin tuohon jättiläishobittiin.
Eipä ole kovin järkevää tuo kotiavun tuleminen eri momenteilta. Eiköhän kuitenkin kaikki pienten lasten vanhemmille tuleva apu ja tuki ole ls-ennaltaehkäisevää? (ainakin teorian tasolla)
Pitäisi tänä päivänä pystyä tarjoamaan perheen tarpeisiin räätälöityä, eikä mitään kympillä-kolme-ulkoilutusta. Toiset perheet tarvitsevat jonkun ulkoiluttamaan, toiset tarvitsevat muuta: johan se on työntekijän ammattitaitokysymyskin, että osaa lähestyä jokaista asiakasperhettä yksilöllisesti ja kuunnellen.
peukut yökylälle bd!
Niin minustakin kuulosti se teidän kotiapu-käynti sellaisille suunnatusta jotka ei osaa tehdä kotitöitä ja jotka tarttee enemmän jutteluseuraa. Minustakin olisi hyvä jos kaikki kotiapu tulis samalta taholta ja vaikka eri apulaiset ois sit suunnattu erilaista apua tarvitseville.
VastaaPoistaEntä jos ottaisitte uudestaan yhteyttä sinne lastensuojeluun tai mitä kautta nyt viimeksi saittekaan sen paremman apulaisen? :)