torstai 23. elokuuta 2012

Täydellinen suoritus

Lajina tänään korvetulehduslapsen vieminen lääkäriin päiväuniaikaan. Tämä teknisesti taitava kahden lapsen äiti osallistuu monikkosarjaan, luokassa 15-20kg lasten yhteispaino. Äiti on hyvässä kisakunnossa onnistuneen loman jäljiltä, mutta omat haasteensa suoritukseen tuo vasta muutama tunti sitten suoritettu yövalvominen korvatulehduksisen lapsen kanssa.
Äiti valmistautuu suoritukseensa huolella. Keskittyminen meinaa herpaantua hetkellisesti kissaan kompastumisen myötä, mutta pian äiti saa taas ajatuksesta kiinni. Suoritus voi alkaa.

Äiti on päätynyt tekniikkana turvautumaan vanhaan tuttuun lasten ulkona väsyttäminen. Ensimmäistä pukiessaan, toinen lapsista repii vieressä pyykkitelineen kumoon. Hienosti äiti irtaantuu puettavasta yksilöstä, nappaa pyykkitelineen alla lymyilevän yksilön syliinsä ja turvaa tilanteen.
Alku näyttää lupaavalta, pienestä vastoinkäymisestä äiti ei näytä hätkähtävän lainkaan vaan jatkaa pukemista. Ensimmäinen on saatu nyt puettua ja siirrytään toiseen. Hienosti äiti onnistuu pukemaan toista, samalla estäen ensimmäistä riisumasta jo puettuja vaatteita.
Ihailtavaa tilanteen hallintaa!

Nyt vuorossa rappukäytävä. Tämä on tälle äidille tuttu osio, yksi hänen selvistä vahvuusalueistaan. Jälleen tilanne lähtee hienosti liikkeelle, ovi auki, rappuun valot, hissin tilaus, samalla jalallaan estäen lasten rappusiin kiipeämisen. Hän saa oven suljettua juuri ja juuri kissan nenän edestä. Huh! Olipa lähellä!
Vaan mitä tapahtuukaan! Toinen lapsista on ottanut suunnakseen alaspäin vievät portaat. Äiti syöksyy perään ja ehtiikin nappaamaan yksilön ennen portaita. Hissi on saapunut, ovi auki ja lapset tottuneesti kerien sisään.
Hienosti sujuu!
Alhaalle päästyä hissin ovi auki. Hän odottaa malttaen lasten konttaamista hissistä ulos ja jälleen osoittaa taituruuttaan estämällä jalallaan ensimmäisen pääsyn rappusiin. Hän kaappaa molemmat lapset kainaloon ja kiikuttaa heidät ulko-ovelle.
Vielä on edessä rattaiden haku varastosta ja lasten köyttäminen istuimiin. Äiti avaa varaston oven ja näin, salamanlailla hän tempaisee rattaat ulos ennen kuin kumpikaan lapsista ehtii varastoon. Molemmat lapset penkkeihin ja vikkelääkin vikkelämmin valjaat kiinni.
Hienoa! Rappukäytävä osio suoritettu!

Nyt pääsemme seuraamaan seesteisempää osiota, ulkoilua. Tämä sujuukin tottuneesti, ei ongelmia hiekkalaatikolla, ei keinussa, ei liukumäessä. Mahtavaa!
Vaan mitä nyt? Vain 15 minuttia ulos pääsyn jälkeen lapset alkavat itkemään. Mitä tekee äiti? Miten soveltaa valittua väsyttämistekniikkaa? Kunnon säyttämiseen vaadittaisiin vähintäänkin 30min.
Nopeasti hän sopeutuu tilanteeseen, nostaa lapset rattaisiin ja....lähtee kävelylle! Loistava ratkaisu, mieletön pelisilmä! Molemmat yksilöt rauhtoittuvan ja... näenkö oikein...kyllä! Toinen lapsista nukahtaa rattaisiin.

Äiti päättä lähteä kotiin, Suoriutuu ilmiömäisesti rappukäytävästä nukkuva lapsi kainalossa ja hereillä olevaa kädestä taluttamalla. Tällä kertaa ei ongelmia portaiden eikä kissan kanssa. Hienoa. Lapset petiin herättämättä jo nukkuvaa! Tämä on hienoa seurattavaa.
Ja näin molemmat lapset nukkuu jo reilusti ennen oikeaa päiväuniaikaa ja äiti saa kahvihetkensä.

Kahvin jälkeen kello läheneekin jo lasten ruoka-aikaa. Koneella vierähti sen verran kauemmin, että mahtaako äiti saada syödä rauhassa oman ruokansa ennen kuin lapset heräävät. Hän menee keittiöön, kauhoo lautaselle eilen valmistettua ruokaa, lämmittää mikrossa ja istuutuu syömään.
Miten kylmän viileät hermot tällä taiturilla, kaikessa rauhassa syö ruokansa. Viereisestä huoneesta ei vielä inahdustakaan. Ruuan syötyään äidin täytyy kiirehtiä herättämään lapset. Vaan ei! Tämä rautahermoinen äiti avaa oven, mutta ei herätä lapsiaan! Hän päättää odottaa, että lapset heräävät itse! Mitä rohkeutta! Tämä on riski, joka onnistuessaan estää itkuraivarit ja takaa hymyilevät lapset.
Voi ei! Äidin kännykkä soi! Tässäkö menee piloille harkittu, uskalias riskinotto?!
Äiti nappaa kännykän ja siirtyy hieman kauemman puhumaan. Puhelu on selvästi yllättävältä taholta, äidin ilme hämmentyy hetkeksi. Hajoaako pakka? Pilaako tämä puhelu nyt hyvin alkaneen suorituksen?Lapset eivät onneksi heränneet puhelimen soittoääneen.

Nyt lapset heräilevät äidin ääneen. Äiti saa puhelunsa loppuun, mutta pääseekö hän enää takaisin tuohon kylmän viileään mielentilaan?
Kyllä pääsee! Aivan käsittämättömän loistavaa mielenhallintaa! Näin hän on taas mukana pelissä, nostaa lapset ruokapöytää, syöttää ja pääsee jälleen pukemaan lapsia lääkärille lähtöä varten.

Toisin kuin ulospukiessa, tässä kohtaa puettavia vaatekappaleita on huomattavasti vähemmän, vaikeimmat kuitenkin säilyvät: kengät ja lakit. Äiti tekee jälleen hienon taktisen vedon, sujauttaa lakit taskuunsa, ilmeisesti laittaakseen ne päähän vasta ulkona. Reppu selkään ja lapset kainaloon. Tällä kertaa äiti kantaa molemmat lapset hissiin ja hissistä ulos. Hän laskee jälleen lapset ulko-oven eteen, tempaisee samalla salamannopeudella rattaat varastossa ja saa lapset rattaisiin ja kyllä! Tässä kohtaa lakit päähän. Nerokasta!
Ovi auki, vikkelästi autolle, lapset turvaistuimiin, rattaat autoon. Hienoa! Nyt näyttää hyvältä. Aikaa on juuri sopivasti, jotta lääkäriin ehditään hyvällä ajalla. Nyt on enää kyse parkkipaikan löytymisestä.

Äiti kaartaa terveyskekuksen pihaan ja siellä lepää! Aivan oven edestä löytyy tunnin kiekkopaikka! Mahtavaa! Rattaat takalaatikosta, lapset autosta rattaisiin ja sisään. Hissillä vielä pieni takapakki, sillä molemmat hissit lähtevät juuri ylöspäin aivan täynnä ihmisiä. Nyt äiti kuitenkin alkaa olla jo varman luottavainen, että hän ehtii ajoissa, joten tämä pieni takaisku ei tunnu äitiin vaikuttavan.

Hissillä ylös, vuoronumero ilmoittautumiseen, noin! Odottaessa paperit esiin. Kuinka tarkkaan suunniteltua ja järjestelmällistä toimintaa! Kaunista, kaunista katseltavaa kun äiti edelleen on säilyttänyt hermonsa ja jaksaa jopa hymyillä terveyskekuksen vastaanottovirkailijalle. Siitä ohjeet lääkärin huoneen löytämiseksi ja eikun käytävälle odottelemaan.
Molemmat lapset levänneinä, syötettyinä ja hyväntuulisina, äiti levollisilla mielillä astelevat lääkärin huoneeseen!
Tämä oli voittosuoritus! Hyvä äiti! Hyvä lapset! Hyvä Suomi! Hyvä me! Nyt eikun lippusalkoon ja Maamme-laulu soimaan!


Inspired by kinttupolut.

6 kommenttia:

  1. peukut bd!

    erityisen ihailtava nappisuoritus osiossa nukkuva lapsi vaunuista sänkyyn. Ilmiömäistä taituruutta, josta tällainen kokenut kehäkettu voi vain purskauttaa ilmoille kadehtivan huokauksen.

    ja tietysti, Porilaisten marssi - pasila, olkaa hyvä!

    VastaaPoista
  2. WOHOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOO MITEN UPEA VOITTO, SIELLÄ, SIELLÄ SE ON, KAUNIINA KUIN KESÄPÄIVÄN NEITO, MIKÄ PÄIVÄ, POIJJAAT MIKÄ PÄIVÄ, SE ON TÄSSÄ!

    Onnea, kadehdittavaa taituruutta!
    Täällä pitää treenata tuleviin uusinta-eriin, että päästään ees samaan sarjaan sun kanssa :D

    VastaaPoista
  3. Hurraa! Aaltoja! :D Sulla on kyllä tekniikka kohdillaan.

    VastaaPoista
  4. :) Hauskasti kerrottu, ja supermamma oot! :)

    VastaaPoista
  5. Olipas hauskaa luettavaa, hyvin kirjoitettu. Olet kyllä melkoinen superäiti.

    VastaaPoista