Ihana autuas yksinäisyys

Alkaa olla lopuillaan tämä reilun vuorokauden kestänyt vapaus. Aivan pienenä jo kaihertaa ikävä ja kiire poikien luo, mutta vielä maltan istua alas ja juoda kupin kahvia rauhassa. Ja niin paljon kuin rakastan miestäni ja ikävä alkaa olla sitäkin, niin onhan tämä yksinolo harvinaista luksusta tässä elämänvaiheessa. 

Ihana vapaapäivä. Näitä vois olla toistekin.

Tämän aivan ihanan kesäkaupungin keskustassa oli ruokamarkkinoita jos jonkinmoisia. Oli lähiruokaa ja etelä-eurooppalaisia ihanuuksia.

Sen verran kaikenlaista herkullista löytyi, että kassi ja kädet eivät riittäneet. Ajattelin jonkun halvan kangaskassin käyn ostamassa. Toisin kävi kun törmäsin tälläiseen. Sain kantolaitteen, mutta ihan halpa se ei ollut. Hieno kyllä.

Kävin kosmetologilla. Melkein nukahdin mukavaan tuoliin, rauhallisessa hämyisessä huoneessa. Kunnes kosmetologi tuikkasi kirkkaan lampun kasvojeni päälle. Onneksi kosmetologi oli fiksu ja aina vaikutteluaikoinen sammutti lampun. 

Kosmeologin jälkeen tulin kotiin. Nukuin päiväunet. Oikeastaan nukahdin hieman itseltänikin salaa, en ajatellut olevani niin väsynyt. Mielestäni vain hieman köllöttelin sohavlla kissaa silittäen, nauttien hiljaisuudesta ja rauhasta. 

Vuorokauteen sisältyi myös paljon herkuttelua: smoothie, salaattia, manchegoa, itse tehtyä pestoa, graavisiikaa, myslileipää, croisantteja, alkoholittomia mojitoja, jäälatte, macaroneja, kotimaisia mansikoita.  

Tärkeimpänä vuorokauteen sisältyi unta: 1,5h päikkärit + 10h yöunet = meilkein puolivuorokautta rauhallista, syvää, keskeytymätöntä unta!