keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

Selviytyjä-äiti

Leijonailin. Soitin kotiapuun ja kerroin mistä kiikastaa. Heti rankaisivat. Nyt ensi viikolla tulevat oikein joukolla meille puhumaan asiasta.

Itseasiassa puhelimen päähän saamani esimiesihminen oli hyvin ymmärtäväinen ja ystävällinen. Oli tyytyväinen, että saivat palautetta. Kysyi suoraan tuntuuko liian rankalta puhua tuon työntekijän kanssa kasvotusten vaikka hänkin tulisi paikalle. Päädyimme ratkaisuun, jossa kaikkien meillä käyvien kanssa keskustelevat ensin siellä keskenään tilanteesta. Ensi viikolla tulevat meille ja sovitaan yhteiset pelisäännöt mitä sitten kaikki noudattavat. Kirjataan siis paperille, että pöydät pyyhitään ja ruuat laitetaan takaisin jääkaappiin.


*

Muutaman päivän ajan olen tuntenut oloni kovin uupuneeksi. Ei siis sillä tavalla perinteisesti väsyneeksi vaan sellaiseksi...uupuneeksi. En millään keksi parempaa sanaa. Uupumus tuntuu lihaksissa. Se ei ole sellaista uupumusta mitä tulee urheilusta. Kuvittelisin, että tältä tuntuisi Selviytyjä-saarella, kun ei saa kunnolla syödäkseen tai nukkuakseen ja jatkuvasti on kuitenkin tehtävä töitä olemisensa eteen.


Tänään juttelin psykologin kanssa. Kerroin sattumuksesta marketissa, kun en tiennyt missä olin. Tai miten olen alkanut unohtelemaan asioita ja tavaroita yleensäkin.
Kerroin kuinka herkästi minua nyppii kaikki. Suorastaan kihisen kun joku kommentoi lasteni ulkonäköä, minun ratkaisuja vanhempana tai mitä ikinä. Aivan epäminämäisesti hermostun asioista.

Psykologi yhdisteli kertomaani uupumuksesta, hermostumisesta ja unohtelusta. Kulema kaikki oireita ihan siitä virallisesta uupumuksesta, burn-outista.

Suhtauduin skeptisesti moiseen diagnoosiin, mutta mielenkiinnosta kuitenkin googletin ja löysin seuraavaa. Kun tekstistä korvataan sanat työ=äitiys, ammatillinen=äidillinen ja asiakas=lapsi, niin alkaa kuulostaa tutulta:

Työuupumuksen ilmeneminen

Työuupumuksella on kolme erityispiirrettä: uupumusasteinen väsymys, kyynistyneisyys ja alentunut ammatillinen itsetunto. Lisäksi uupuneella esiintyy yleensä myös runsaasti yleisiä stressioireita.

Kokonaisvaltainen ja yleistynyt väsymys kertyy pitkään jatkuneesta pinnistelystä tavoitteiden saavuttamiseksi ilman riittäviä toimintaedellytyksiä. Väsymys ei enää hellitä vapaa-aikana normaalilla levolla eikä liity työn yksittäisiin kuormitushuippuihin.

Kyynistyminen tarkoittaa, että epäilee oman työn merkitystä ja kokemus mielekkyydestä katoaa. Kyynistyminen toimii eräänlaisena puolustuskeinona mahdottomassa työtilanteessa, mutta se ei ole tahdonalainen valinta. Ihmissuhdetyössä kyynistyminen saattaa ilmetä myös suhteessa asiakkaisiin, esimerkiksi mekaanisena suhtautumisena, kun taas muissa töissä se ilmenee lähinnä suhteessa työhön ja sen merkitykseen.

Ammatillinen itsetunto koostuu siitä, että kokee pystyvänsä työhönsä. Pystyvyyden ja aikaansaamisen kokemukset vähenevät työuupumuksen kehittyessä. Aikaansaaminen koetaan huonommaksi omaan aiempaan ja muiden suoriutumiseen verrattuna.
(Teksti täältä.)

Tunnistin tekstistä itseni lisäksi useamman tuntemani äidin. Diagnoosina hankala kun sille ei vaan voi mitään. Hoituu ajalla. Oireita voi lievittää Fazerin sinisellä.

*


Olis muuten fantastinen ohjelmaformaattia tuo Selviytyjä-äiti. Siinä kilpailijat laitetaan asumaan esikaupunkialueelle omakotitaloihin, jossa niillä ois hoidettavana vaikka kolme sellasta harjoituslapsinukkeja per kilpailija. Niitä sitten pitäis hoitaa päivin öin. Ja tietty pitää huoli siitä asunnosta. Ravinnoksi ois vauvanruokien jämiä, suklaata ja kahvia.

Tietty ois palkintotehtäviä. Taas myöhässä -kisassa pitäis kantaa kaikki kolme vauvaa esteradan läpi ja lopuksi kiinnittää vauvat auton turvaistuimiin. Mihin v***uun mä sen jätin -tehtävässä pitäisi etsiä tietty esine (esim. unilelu) pimeästä huoneesta, jonka lattia on täynnä leluja (pikkuautoja yms.). Palkinnoksi olisi jonain viikkona korvatulpat, toisena lämmin ruoka, jonka saisi syödä ilman vauvoja.

Sitten ois ne pudotuskisat. Vatsatautirallissa  ympäri kaltevaa kisa-aluetta ois sijoitettu ämpäreitä, jotka satunnaisessa järjestyksessä kaatuisivat. Ämpäreiden sisältönä olisi vaihtelevia eritteitä ja keilapallo. Voittaja on se, kenen alue on ensin siivottu. Muita hyviä ois tietysti tarkkavaisuutta vaativa syöttötehtävä, jossa voittaja on vähimillä roiskeilla selvinnyt kilpailija ja kestävyyttä testaava Nuku-nuku-koliikkini.
 

3 kommenttia:

  1. Tuo ohjelmaformaatti kuulostaa oikein hyvältä! Pitäisikö lähettää käsikirjoitusta MTV3:lle? :-D Toivottavasti keskustelu kotiavun kanssa sujuu odotetulla tavalla. Paljon jaksamista teille =)

    VastaaPoista
  2. loistava formaatti.
    Kuris-skaba myös kehiin: uhmaikäinen toppahaalarikalle kuriksiin ennen kuin suoni katkeaa päästä. (äidin)

    Pitäisikö äidin käydä labroilla? Onko hemoglobiinit ja muut kohdillaan, verenpaineet ja sensemmoiset? Kun osa noista oireista voi johtua ihan fysiologisista syistä ja sitten aivan ihanasti provosoituvat ja ilmiintyvät burnoutina. (nimim. kokemuksella)

    VastaaPoista
  3. :D

    toivottavasti tuo keskustelu kotiapu henkilöiden kanssa tuottaa tulosta :)

    VastaaPoista