Ylevää kitinää

Puuh ja blaah. Vaikea päättää miten kertoisin edellisistä parista päivästä. Vähän tekis mieli kitistä, mutta toisaalta hommassa oli niin monta plussaa, että taidan kuitenkin valita sen ylevämmän tavan.

Hienoja juttuja sillon, kun vauvalla on vatsatauti:

• Vatsatauti ravistelee vain yhtä vauvaa, ei sen kaksosta, ei äitiä, ei isää (*kop-kop-puuta-kop*)
• Vauvalle ei noussut kuume.
• Kotiapu kävi. Imuroi ja pesi lattiat, siivosi keittiön. Paljon mukavampaa hoitaa lasta siistissä asunnossa.
• Lasta sairaalassa käyttäessään mies sai eilen itselleen sairaslomatodituksen, eikä päivä mennykään palkattomaksi.
• Vauva suostuu juomaan Floridralit pullosta. Ei tarvetta ruiskuille, nenämahaletkulle eikä tipalle.
• Eläkeläisisäni, joka toimii kiltisti pyykkipalveluna.

...

Eiku kyllä haluan kitistä kanssa.

Luultiin ekan päivän jälkeen, että selvittiin taudista helposti, kun poika oli illalla jo tosi reipas eikä ollut oksentanut yli 12 tuntiin. Hyvässä uskossa annoin hedelmäsosetta, joka pysyikin sisällä. Optimistisuus lisääntyi ja annoin velliä. Virhe. Puolessa tunnissa Bee sai aikaan kolme koneellista pyykkiä. (Aiemmin päivällä vanhempani olivat jo pyörittäneet 3 koneellista meidän pyykkejä.) Taisin tuon puolentunnin aikana vaihtaa päälleni puhdasta kolmeen kertaan. Puhdistusta on odottamassa myös olohuoneen matto ja lampaantalja.
Oksentelu taukosi yön ajaksi ja saatiin nukuttua. Aamulla mahassa ei pysynyt enää edes Floridral. Niinpä lähti isä ja poika sairaalaan puntarille ja nesteytykseen. 400g oli paino tippunut maanantain punnituksesta. Pääsivät onneksi kotiin vain muutamia tunteja myöhemmin.

Nyt kaikki on pysynyt jo sisällä, Flordralialla ja hedelmäsoseella tosin mennään. Optimistisesti uskon, että pahin on ohi ja tänään illalla syödään jo puuroa.