Lainaa ja laatikoita

Käytiin äsken pankissa. Nyt on lainaa niin, että selkään saatuu. Tai sitten selkään sattuu eilisen rehkimisen jäljiltä. Oltiin aslustavasti sovittu välittäjän kanssa, että saadaan ensi viikon alkuun menenssä kämppä sellaiseksi, että sen voi kuvata ja sitten viikonlopuksi näyttö. Eilen välittäjä soitti ja sanoi, että haluais jo nyt tulla kuvaamaan ja tiistaille näytön kun ois ostajaehdokkaita jo nyt. Niinpä poikien päiväuneillessä minä raijasin puolet huonekaluista ja muusta roinasta viera/romu/varasto/kisaanhuoneeseen ja lopuilla vermeillä stailasin muut huoneet niin hyvin kuin osasin. Illalla kramppasi pakara ja särki selkää.

*

Tänään aamulla ennen pankkia kävin lääkärissä kuulemassa, ettei mussa oo muuta vikaa kuin että mulla on keskoskaksoset. Neuvolasta halusivat, että läääkäri arvioi mun väsymyksen aiheuttajan ja mielentilan. Hyvähän se on, että arvioivat. Kuuluu näihin ennaltaehkäisyn piiriin päässeiden perheiden etuihin. Silti se tuntui vähän hölmöltä, kun syy vaikutti itsestä niin selvältä. No, mutta nyt on ainakin lääkärinlausuma siitä, etten ole tullut äitiä hullummaksi.

*

Eilen auntomme valtasivat muuttolaatikot. Been mielestä laatikot ovat ehdotonta lelujen ykköskastia. Niita vasten voi nousta seisomaan, niitä voi käyttää rumpuina, niitä voi työnnellä pitkin lattioita, pahvisia voi nostella pystyyn ja taas kaataa, niiden sisään voi kiivetä, niihin voi jemmata asioista ja joskus niiden sisältä voi löytää jotain, parhaimmillaan kissan.

*